Viimein luettu. Päiväkirjarakenteeseen meni hetki tottua, se oli vaikeampi sisäistää kuin ajattelisi. Kun kappaleet ovat irrallisia ajatuksia, meinasi omat karata jatkuvasti muualle.

Lopulta kuitenkin nautin loppuosan varsin vauhdilla, nautin siitä yhtä paljon kuin alustakin. Silti osansa jäivät hieman turhan irrallisiksi, ajatukset itseään toistaviksi, kokonaisuus pikkuisen vaisuksi. Pidin, mutten hurmaantunut. Toisena, keskittyneempänä hetkenä ehkä olisi ollut toisin, mutta nyt ei ollut ihan paras aika tälle.

Hurjat pisteet kuitenkin Helsingin historialle ja sen tuntemukselle, se jo nostaa 3+ tähdet neljään.