Haikea ja surumielinen romaani, joka omanlaisella viipyilevyydellään toi mieleen hieman Murakamin, mutta ei silti kuitenkaan. Kirjailijan tapa kertoa ja kuvailla maisemia, tunteita, ihmissuhteita ja niiden välistä psykologiaa oli hypnoottisen taitavaa ja kaunista, ja sillä kirja nostikin tähtensä kolmesta neljään. Nautin tästä rauhallisesta lukukokemuksesta, voisin mielelläni lukea Ishiguroa lisääkin!