Kun on lukenut Saundersilta aiemmin Sotapuiston perikadon, oli odotukset tätä kohtaan hieman ristiriitaiset: hurjempi olisi ollut jo liikaa, tavallisempi saattaisi tuntua laimealta. Hieman rauhallisempi ja vähemmän raju tämä lopulta olikin, mutta se oli sitä positiivisella tavalla: vaikka monet novellit olivat hieman vinksallaan ja pikkuisen sekapäisiä, pysyi niiden sanoma hienosti koossa, koska raakuudella ei mässäilty liikaa. Näistä minä pidin, kovasti.